Asumismenojen lisäksi kotitalouksien haasteita ovat lisänneet elintarvikkeiden ja liikkumisen voimakas kallistuminen vuosina 2021–2023. Kuluttajahintaindeksi nousi kahdessa vuodessa miltei 10 prosenttia, ja rakennuskustannusindeksi runsaat 15 prosenttia. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksissä nousua oli samana aikana myös runsaat 15 prosenttia.

Tulevan hallituksen ohjelmassa asumismenojen ja muidenkin kustannusten hillitseminen on oltava keskeisenä tavoitteena. Asumismenojen hillintä tarkoittaa esimerkiksi energiakustannusten suitsimista. Energiaverotus on pidettävä kohtalaisena ja kannustavana. Energiapolitiikkaa on suunnattava energiatehokkuuden nostoon ja uusiutuvan energian tarjonnan lisäämiseen. Kotitalouksille on hyvä tarjota myös porkkanoita yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Samoin on pidättäydyttävä päätöksistä, jotka nostavat asumisen kustannuksia entisestään. Asumisen verotus on pidettävä ennustettavana, ja korotustarpeet on padottava. Taloyhtiöiden hoitokuluista verojen ja julkisten maksujen osuus on jo pitkään kohonnut, ja keskimäärin puhutaan jo noin 30 prosentin osuudesta.

Kiinteistöverossa hyvä ohjenuora on se, ettei kenenkään verotaakka nouse kohtuuttomasti. Kiinteistövero on tuottanut kunnille kolmesta neljään prosenttia lisää vuodesta toiseen ilman merkittäviä uudistuksiakaan. Veropohja on koko ajan kasvanut. Yleisenä tavoitteena kiinteistöverossa on hyvä olla leveä veropohja kohtuullisilla sekä ennustettavilla veroprosenteilla.