Isännöintipalkkiot 2023 -tutkimus: Isännöinnin erillisveloitukset nousseet kuukausipalkkioita enemmän
Julkaistu: 23.03.2023
Taloyhtiöiden maksamat isännöintipalkkiot ovat kasvaneet viime vuosina, kertoo Kiinteistöliiton toteuttama Isännöintipalkkiot 2023 -tutkimus. Isännöinnin kiinteä kuukausipalkkio on noussut maltillisemmin kuin kokouspalkkiot ja erilaiset erillisveloitukset vuoteen 2020 verrattuna. Aineiston mukaan kiinteät kuukausiveloitukset ovat nousseet keskimäärin noin seitsemän prosenttia. Sen sijaan erillisveloitettavat palkkiot ovat nousseet 10 – 15 prosenttia. Kolmen vuoden takaiseen verrattuna eniten ovat nousseet mm. kokouspalkkioiden, erillisveloitettavien tuntitöiden ja isännöitsijäntodistusten hinnat. Isännöintipalkkioiden erot ovat suuria ja erityisen isoja erot ovat erillisveloituksissa.
Kiinteä kuukausipalkkio ennallaan isoissa taloyhtiöissä
Kiinteä isännöintipalkkio 40 asuinhuoneiston taloyhtiössä oli keskimäärin 745 euroa kuukaudessa (mediaani), jossa on nousua noin 11 prosenttia vuodesta 2020. Mediaani 20 asuinhuoneiston talossa oli 450 euroa kuukaudessa (nousua 7,1 %) sekä 100 asuinhuoneiston talossa 1300 euroa kuukaudessa. Sadan asunnon taloyhtiön kuukausipalkkio isännöinnistä oli sama kuin kolme vuotta sitten. Hinnat sisältävät arvonlisäveron ja perustuvat koko Suomesta tulleisiin isännöitsijöiden vastauksiin.
Keskiarvot isännöinnin kiinteissä kuukausipalkkioissa ovat mediaaniarvoja korkeampia. Osalla taloyhtiöitä on selvästi korkeampia isännöinnin kuukausihintoja kuin toisilla. Ala- ja yläkvartaalien erot ovat myös merkittäviä, joten hintahaitari on laaja.
Rivitaloista korkeimpia kuukausipalkkioita maksoivat 1990-luvulla valmistuneet taloyhtiöt ja kerrostaloista ennen vuotta 1940 valmistuneet talot. 20 asuinhuoneiston taloyhtiöiden kuukausipalkkio isännöinnistä oli korkein pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla, muun Suomen osalta palkkiot olivat varsin yhdenmukaisia.
Erillisveloituksissa laaja hintahaitari
”Isännöintiyritykset laskuttavat taloyhtiöiltä kiinteän kuukausipalkkion lisäksi erillisveloituksia, joista osa on suoraan asunto-osakkeenomistajilta laskutettavia. Etenkin erillisveloitusten suuruus vaihtelee huomattavasti, joten taloyhtiön on hyvä verrata omia veloituksiaan yleiseen tasoon”, kannustaa Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen.
Isännöitsijäntodistuksen mediaanihinta liitteineen oli 115 euroa. Tämä on 15 % enemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Edullisin neljännes isännöitsijöistä veloitti 95 euroa tai vähemmän, kun kallein neljännes peri 135 euroa tai enemmän.
Kokouspalkkiot ja erillisveloitettavat tuntityöt ovat nousseet merkittävästi viimeisten kolmen vuoden aikana. Arki-iltoina pidettävien kokousten osalta kokouspalkkiot nousivat lähes 15 prosenttia. Teknisen isännöinnin tuntiveloitus nousi 11,4 prosenttia.
Korjaushankkeiden osalta isoissa korjaushankkeissa 40 prosentilla on käytössä urakkasumman perusteella määräytyvä prosenttiperusteinen projektinhallintapalkkio.
”Taloyhtiön on syytä laskea prosentit auki euroiksi ja arvioida summaa suhteessa urakasta isännöinnille aiheutuvan lisätyön määrään”, Timo Tossavainen painottaa.
Taloyhtiöiden hallitusten on tarpeen kiinnittää huomiota erillisveloituksiin, jotta isännöinnin kokonaiskustannuksista saa todellisen käsityksen. Isännöinnin veloitukset taloyhtiöltä ja sen osakkailta perustuvat isännöintisopimukseen, jonka taloyhtiön puolelta hyväksyy hallitus – myös erillisveloitukset sekä niiden mahdolliset muutokset.
Isännöintisopimuksiin ja palvelun laatuun huomiota
Isännöinnissä taloyhtiöiden tulee kiinnittää huomiota erityisesti ostettavan palvelun laatuun, erillisveloitusten hinnoitteluun sekä isännöinnin kokonaiskustannuksiin.
Isännöintisopimuksia on päivittänyt 63 prosenttia taloyhtiöistä viimeisen viiden vuoden aikana. Hieman yli puolet taloyhtiöistä oli kilpailuttanut isännöinnin viimeisen 10 vuoden aikana, ja näillä taloyhtiöillä selvästi yleisin syy kilpailuttamiseen oli isännöinnin laatu ja tehtävien hoitumisen haasteet (60 %). Isännöinnin hinnan takia kilpailutuksen teki 13 prosenttia taloyhtiöistä.
”Taloyhtiön hallituksen on tunnettava taloyhtiön isännöintisopimuksen sisältö, jotta hallitus tietää, mitä taloyhtiö on isännöinniltä ostanut”, Timo Tossavainen muistuttaa.
Isännöintisopimusten liitteistä yleisin on isännöintitehtäväluettelo, joka on mukana 96 prosentissa sopimuksista. Isännöintitehtäväluettelo on toimiva väline isännöintitehtävistä sopimiseen taloyhtiön ja isännöintiyrityksen kesken.
Taloyhtiön verkkosivut tai sähköinen asiointipalvelu isännöintiyrityksen tarjoamana sisältyi kiinteään kuukausipalkkioon lähes puolilla taloyhtiöistä ja isännöitsijöistä. Neljännes vastasi, ettei kyseistä palvelua ole tarjolla, ja noin neljänneksellä oli palvelusta kuukausi- tai vuosihinta taloyhtiölle. Viestintään liittyviä palkkioita kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa.
Isännöitsijät arvioivat isännöintipalvelujen tarjonnan laatua edelleen varsin kriittisesti, sillä laatu sai keskiarvon 3,19 asteikolla 1-5. Erittäin korkealuokkaisena tarjonnan laatua piti neljä prosenttia isännöitsijöistä. Taloyhtiöiden puheenjohtajat arvioivat, että sopimussisältöjen ja hinnoittelun selkeys on selkeästi huonontunut, samoin kuin isännöintipalvelun hinta-laatusuhde, joista kaikista puheenjohtajat antoivat heikommat arviot kuin koskaan aiemmin vuodesta 2010 alkaen tehdyissä tutkimuksissa.
Palkkiovertailua vuodesta 2010
Kiinteistöliiton valtakunnallisella kyselytutkimuksella koottiin ajantasaista tietoa isännöintipalkkioiden suuruudesta ja perusteista tammikuun 2023 tilanteen mukaisesti. Palkkiokehitystä arvioitiin kolmen viime vuoden ajalta sekä verrattiin tietoja myös aiempiin vuodesta 2010 alkaen toteutettuihin palkkiokyselyjen tuloksiin.
Isännöintipalkkiot 2023 -kyselyyn vastasi 1558 taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaa ja 293 ammatti-isännöitsijää. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä tammi-helmikuussa 2023. KTI Kiinteistötieto Oy toteutti tutkimuksen Kiinteistöliiton toimeksiannosta.
Isännöintipalkkiot 2023 -tutkimuksen tulosdiat ovat saatavissa Kiinteistöliiton jäsensivuilta (Tutkittua tietoa => Isännöinti). Media saa tulosdiat ottamalla yhteyttä alla mainittuihin lisätietojen antajiin.
Lisätiedot tutkimustuloksista:
pääekonomisti Jukka Kero, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi, puh. 050 548 0231
yhteysjohtaja Timo Tossavainen, timo.tossavainen@kiinteistoliitto.fi, puh. 050 320 9464